Tässä se on, oikea epäonnen kakku. Meni niin pieleen ettei aiemmin oo mikään ja menin jo nukkumaan niillä mielin että sinne meni, saa mies hakea aamulla leipomosta vikan työpäivän kunniaksi pullat.
Mutta otettiin riski että leviää kahvipöydälle ja sinne se polki aamulla kakku kassissa.
Lähtökohta oli siis se että joku nopea, yksinkertainen ja ei kermainen. Meillä on auto huollossa ja kakku matkasi työpaikalle kassissa ohjautangolla roikkuen (kuitenkin suht pitkän matkan). Eli ajattelin sitten tehdä vain pienen koristeen jonka mies voi lisätä kyytiin perillä, suklaakuorrutteen ja reunan tollasista vohvelisuklaajutusita (mitä noi nyt olikaan nimeltään). Ajattelin välttää kokonaan kerman kakun pinnalta.
Noh, tämän näköinen kakku laitettiin menemään..
Ensinnäkin, kakku oli n.1cm. liian matala. Johtuen siitä että illalla kun olin ottamassa sitä pois hyytymästä, lysähti valkosuklaakerros. Puolet täytteistä poistui kun työnsin vain vuoan reunat äkkiä paikoilleen jotta ei ihan kokonaan menisi kasaan. Jokin meni vikaan jo velkosuklaatäytettä tehdessä ja jäi normaalia löysemmäksi. Eikä sitten hyytynytkään yhtä nopeasti kuin yleensä.
Sitten tein väsyneenä suklaakuorrutetta. Ihmettelin kun oli niin löysää mutta ajattelin että pinnalle nyt vain ja äkkiä jääkaappiin hyytymään. Kun sitten hetken päästä kurkkasin, oli koko "kuorrute" imeytynyt kakun pintaan. Tajusin että laitoin kermaa epähuomiossa koko purkin kun piti laittaa vain desi, aargh!! Siinä kohdin luovutin ja lähdin nukkumaan.
Mietin sitten vielä että "aika" märkää tulee mutta toisaalta suklaa ehkä kuitenkin jähmettyy ainakin jonkin verran joten josko siitä tulisi vain tosi suklainen mutta syötävä. Aamulla mies maistoi ja vaikka pieni pelko olikin että olisi kovin löysä, heitin kermat pintaan ja reunat paikoilleen. Tosin, niitäkin oli puolet vain siitä mitä olisi tarvinnut ja siksi joka toinen on vain lyhyt päästä pätkästy pala.
Mutta, kaikesta huolimatta kakku pääsi ehjänä perille ja kaikki olivat tykänneet. Loppu hyvin, kaikki hyvin :)
